the boys are back in town

Oma musiikillinen heräämiseni tapahtui suunnilleen vuonna 2006. Olin silloin vielä aika kokematon musiikin suhteen, enkä erityisemmin kuunnellut mitään tiettyä musiikkilajia tai fanittanut mitään tiettyä bändiä. Kaikki muuttui, kun kuvioihin tuli eräs lasvegasilainen poikajoukkio nimeltä Panic! at the Disco. Yhtäkkiä tajusin, miten hienoa musiikkia maailmasta löytyy. Toki ensimmäiset vuodet meni aika lailla fanityttöillessä (en väitä, etten enää olisi fanityttö!), mutta P!ATD on minulle yhä tärkeä bändi. Välillä tuntuu, että kyseinen yhtye alkaa olla jo vanha juttu, mutta silloin tällöin rakkauteni syttyy uudestaan, ja niin pääsi tapahtumaan taas eilen illalla...

Yhtyeen kokoonpano on alkuvuosista muuttunut aika rajusti, toisin sanoen bändi on hajonnut. Pojilla oli ilmeisesti musiikillisia erimielisyyksiä, joiden takia he päättivät lähteä eri suuntiin. Jäljellä ovat laulaja Brendon (pyörän päällä) ja rumpali Spencer.
Pojilta ilmestyy maaliskuun lopussa, tarkemmin sanottuna 29. päivä, uusi pitkäsoitto. Levy kantaa nimeä Vices & Virtues ja ensimmäinen sinkku on julkaistu. Jostain syystä eksyin kuuntelemaan tuota biisiä eilen illalla, ja niin se taitaa olla että tätä tyttöä viedään taas...




...eikä se ole mikään ihme, kun musiikkivideo on tällaista kaliiberia.
Lempijuttujani tässä bändissä on teatraalisuus ja tietynlainen fantasiatyyli, jota nähdään tälläkin videolla. Ja ei varmaan edes tarvitse mainita mitään laulajan silmistä? En yleensä tykkää ruskeista silmistä, mutta saatan tehdä poikkeuksen Brendonin kohdalla...
Pienenä mainosiskuna voin sanoa, että yhtyeen esikoislevy A Fever You Can't Sweat Out on mainiota kuunneltavaa.


Halusin jakaa tämän musiikkimaailman ilouutisen teidän kanssa, koska olen itse tuosta tulevasta levystä aika mielettömän innoissani. Toivottavasti tällaiset postaukset ei ole teidän mielestä kamalan tylsiä! :D
Nyt lähden tästä vähän ihmisten ilmoille katselemaan Joensuun iltaelämää, pitäkäähän kiva perjantai!